Kulttuuri
Ikivanha kulttuuri - nuori valtio

Silkkitien varrella olevaa Armeniaa kreikkalaiset kutsuivat Hayasan’ksi. Armeniankielellä Armenia on Hayastan. Sittemmin assyyrialaiset kutsuivat Armeniaa Nairi’ksi , “jokien maaksi”.  Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet, että Urartun kuningaskunnassa asui ainutlaatuinen sivistyskansa yli 7000  vuotta sitten.

Armenialaiset ovat pitäneet kiinni perinteistään, kielestään ja uskonnostaan vaikka heidän nujertamisyrityksiä on vyörynyt  idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä yli parin vuosituhannen aikana. 

Ympäröivät kansankunnat kuten persialaiset, arabit, mongolit, turkkilaiset ja viimeksi venäläiset ovat yrittäneet sulauttaa armenialaisia omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa tai politiikkaansa.  Armenialaisten kansantunto on säilynyt, vaikka maa-ala on kutistunut Kaspianmereltä Välimerelle ulottuvasta Suur-Armeniasta nykyiseen, noin Belgian kokoiseen valtioon.

Armenialaiset ottivat ensimmäisenä maailmassa kristinuskon kansanuskonnokseen vuonna 301. Mesrop Mashtots loi armenialaiset aakkoset vuonna 405. 

UNESCO on liittänyt maailman perintöluetteloonsa Jerevanin tuntumassa

- Echmiadzinin katedraalin ja sen läheiset kirkot (300-600 l.)

- Zvartnotsin arkeologisen alueen (700-l.)

- Geghardin luolaluostarin (300-l.) 

- Haghpatin ja Sanahinin luostarit (900-1000-l.) maan pohjoisosassa.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

13.01 | 00:14
Armenian matka on saanut 8
08.09 | 16:42
Faktoja Armeniasta on saanut 2
27.01 | 15:54
Aito Armenia on saanut 1
Tykkäät tästä sivusta